Blogi , 19.06.2023

Katse kääntyy

Luonnonkukkaniitty, jossa metsäkurjenpolvia, leinikkejä, koiranputkia.

Katse kääntyy, kääntyy ja ihmettelee. Tuo ei ole enää sama ihminen. Näyttää, kuulostaa ja tuntuu erilaiselta. Katse on hiljainen, sulkeutunut, peloissaan. Tajunnan virta on katkennut, pysähtynyt. Tuon katseen takana olen minä, jossain siellä. Minä, joka en enää ole minä. Tunnustelen, etsin ja katoan. Hetken, välähdyksen, olen siellä. Aika, ole armollinen, löydä minuuteni, naiseuteni. Löydä minut.

Liikkeellä elämässä – tanssi-liiketerapia kurssin muodossa

Kohtaamisten vuosi – hetkiä hoitajantyön arjesta tiedon, tuen ja toivon ääreltä

Terveydenhoitaja Niina Nykänen kertoo hoitajan työstään Essyssä – kohtaamisista, joissa vuorottelevat ilo ja suru, epävarmuus ja toivo. Jokainen hetki potilaiden ja heidän läheistensä kanssa […]

Katto romahtaa

Palatessani kolmen kuukauden kuvausmatkalta Portugalista huomasin peilistä, että rinnassani on jotakin outoa – ja tiesin ennen lääkäriä sen olevan syöpä. Neljä päivää kannoin epäilystä […]