Siirry suoraan sisältöön

Etäajan Pink Power

Kirsi Roos

Kirsi Roos

Tämä vuosi on ollut täynnä muutoksia, peruutuksia ja totuttujen toimintatapojen uudelleen järjestelyä. Essyn väki on päässyt toden teolla käyttämään luovuuttaan ja miettimään, kuinka parhaiten palvelisimme näissä poikkeusolosuhteissa tukea ja apua tarvitsevia syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään.

Rutiinit ja perinteet tuovat turvaa. Niiden avulla voimme kokea, että tässä maailmassa on jotakin pysyvää ja jatkuvaa. Tähän ajatukseen nojasimme, kun halusimme tänäkin syksynä järjestää jo perinteiseksi muodostuneen Pink Power -hyvinvointitapahtumamme. Tapahtuma on saanut alkunsa muutamia vuosia sitten DIAK:in terveydenhoitajaopiskelijoiden, Anniinan ja Katjan lopputyöprojektista. Erinomaisesti sujuneen opiskelijayhteistyön hedelmiä poimimme tämän vuosittaisen tapahtuman muodossa. Tällä kertaa osallistujille ei vain ollut valitettavasti mahdollisuutta järjestää hemmottelua ja vertaistukea kodikkaasti, kasvokkain tapahtuvana tilaisuutena.

Olemme keväästä alkaen toteuttaneet monenlaisia etäryhmiä ja -tapaamisia Teams-alustaa apuna käyttäen. Kokemuksemme sekä taitomme ovat alkukankeuden jälkeen kehittyneet, ja saamamme palaute on ollut pääosin myönteistä. Tästä rohkaistuneina päädyimme järjestämään myös Pink Power -tapahtuman etänä. Tapahtumaa oli mukava lähteä toteuttamaan yhdessä keväällä aloittaneen varainhankinnan ja viestinnän koordinaattorimme Tuuli Charalambousin kanssa.

Vakavan sairauden kohdatessa oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat vaakalaudalla. ”Kuinka tästä eteenpäin?” -kysymykset valtaavat sairastuneen sekä hänen läheistensä mielen. Tästä teemasta tapahtumassamme luennoi Syöpäjärjestöjen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Iiris Pelkonen. Iiris toi esille, kuinka tavallista ja normaalia on kokea erilaisia tunteita sairastuttaessa. Hän antoi myös hyviä keinoja itsensä rauhoittamiseen ahdistuksen vallatessa mielen. Hengittämiseen keskittymällä ja huoneessa olevia asioita, esineitä ja värejä mielessään havainnoimalla voi rauhoittaa itseään. Iiris muistutti myös, että muutoksen kohtaamisen kautta voidaan antaa tilaa uudelle.

Toisena osiona tapahtumassa pääsimme tekemään lempeitä, hyvää tekeviä venytyksiä joogaohjaaja Katja Meritähden opastuksella. Katja ohjasi myös rauhoittavan hengitys- ja rentoutusharjoituksen. Tällaisia pieniä venyttely- ja rentoutustuokioita ei voi olla arjessa koskaan liikaa. Niistä saamme voimaa ja virtaa sekä hetkisen lepoa kehollemme ja mielellemme.

Tilaisuuden jälkeen keräsimme osallistujilta palautetta jatkoa silmällä pitäen. Tarkoituksenamme on myös tulevina vuosina toteuttaa vastaavanlaisia tapahtumia niin etänä kuin toivottavasti jälleen myös jonakin päivänä kasvokkain ja kodikkaasti, Itämerenkadun viihtyisissä tiloissamme.

Palaute on tärkeää, ja haluamme tehdä työtämme niin, että se palvelisi parhaimmalla mahdollisella tavalla syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään. Eräs tapahtuman osallistujista kirjoitti: ”Sain paljon tukea antavia asioita, jotka myös auttoivat suhtautumisessa omaan sairauteen, iso kiitos, teette kullanarvoista työtä.”

Me puolestamme haluamme esittää lämpimät, isot kiitoksemme Teille kaikille, jotka olette mukana toiminnassamme ja viette yhdistyksemme sanomaa ”Tietoa, tukea ja toivoa” eteenpäin.