Siirry suoraan sisältöön

Työkokeilijan ajatuksia

Eeva Rantala

Eeva Rantala

Takana upeat ja eheyttävät 3 kuukautta viehättävässä Kruununhaassa, vanhan rakennuksen 6. kerroksessa. Essyn tiloissa majesteettinen tuomiokirkko näkyy saliin, raitiovaunun kolina kantautuu ajoittain avoimesta ikkunasta ja vanha lattia narahtelee kodinomaista tunnelmaa luoden askelten alla. Toisinaan veräjähissi kolahtaa äänekkäästi ilmoittaen, että odotettu vieras tai ryhmään tulija on jo melkein ovella. Nämä ovat vain osa sitä aisti-iloa, jota Essyn työkokeilujaksoni Liisankadulla tarjosi. Vaikka jo pelkästään ulkoiset puitteet viehättivät kovasti silti suurimman WAU!- elämykseni sain Essyn työntekijöistä ja heidän luonteistaan. Tämä yhteen hiileen puhaltava tiimi otti minut avosylin vastaan. Jo tutustumiskäynnillä pääsin kokemaan näiden herkästi halaavien naisten empatian ja lämmön. Yhteisten kuukausien aikana sekä iloon että suruun toimi aina sama resepti: halaus ja keskustelu. Ihminen ihmiselle, aito kohtaaminen, kannustavuus, auttaminen, kannattelu, sydämen sivistys, pehmeät arvot. Näillä sanoilla kuvaan parhaiten näitä naisia, jotka tekevät töitä syöpään sairastuneiden parissa.

Kaiken keskiössä Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksessä on vakavan sairauden tai sen uhan kohdannut henkilö ja hänen läheisensä. Se, kuinka tulin itse kohdatuksi ihmisenä Essyssä -työyhteisöön tupsahtaneena ulkopuolisena, joka kipuilee kaiken kokemansa, ammatillisen identiteettikriisin, terveyden asettamien rajoitteiden ja avoimen tulevaisuutensa kanssa, on ollut minulle erittäin voimauttava kokemus. Voin vain kuvitella, kuinka kauniisti syövän kohdanneita läheisineen kannatellaan ja tuetaan pelkästään jo sen kokemuksen perusteella, millaisen kohtelun olen itse saanut.

Työkokeiluni oli osa työeläkeyhtiön ammatillista kuntoutusta, jolla kartoitetaan minkä tyyppistä työtä pystyisin fyysisten rajoitteideni sallimissa rajoissa tulevaisuudessa tekemään. Aiempi työni fysio- ja lymfaterapeuttina osoittautui nivelilleni liian kuormittavaksi, työnkuvani oli varsin fyysinen. Olin nauttinut kuitenkin asiakastyöstä ja siitä, että sain olla avuksi asiakkaille. Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakasmateriaali oli osittain samantyyppistä, jota olin työssänikin kohdannut. Tästä syystä työkokeilupaikkana Essy oli mitä mainioin; jotain vanhaa, jotain uutta. Uutta oli yhdistystoiminta yleensä. Kuluneet kuukaudet tarjosivat aitiopaikan päästä tutustumaan yhdistystoimintaan läheltä. Pääsin näkemään käytännössä, mitä Essyllä on tarjota asiakkailleen ja millaiset työnkuvat henkilöstöllä on.

Essyn tarjonta on hyvin asiakaslähtöistä: mm. kohtaamista puhelimitse ja kasvokkain Liisankadulla ja Syöpätautien klinikalla, joko sovitusti tai ilman ajanvarausta.  Neuvontahoitajien työnkuva on laaja ja vaativa. Työhön kuuluu yksilö- ja/ tai perhetapaamisten lisäksi esimerkiksi erilaisten ryhmien vetovastuut -teemat on mietitty tarkasti asiakkaiden tarpeita vastaamaan. Puhujavieraita kutsutaan teemojen mukaan. He ovat ammattilaisia, joiden tietotaidoista kuulijat hyötyivät juuri siinä elämän vaiheessa, jota käyvät parhaillaan läpi. Mikään ryhmä ei kuitenkaan toteudu ilman etukäteisvalmisteluja. Taustatyön määrä yllätti. Järjestötyö vaatii monen ammattilaisen työpanoksen toimiakseen sujuvasti. Suoraa asiakastyötä oli neuvontahoitajilla eniten. Suurin osa henkilökunnan työstä kuitenkin tapahtuu koneen äärellä: jäsenrekisterit, laskutukset, nettisivujen ylläpito, tässä vain murto-osa heidän työtehtävistään. Koko toimintaa johtaa Essyssä tuore johtaja, jonka hyvät esimiestaidot tekivät vaikutuksen. Jokaisen työpanos on tärkeä ja sitä arvostetaan, kiitoksista ei kitsastella. Tilanteiden ja ihmisten tunnetilojen lukeminen ja asioiden avaaminen myönteisessä sävyssä olivat ominaista jokaiselle Essyssä kohtaamalleni. Oli helppo olla ja tehdä työtä hyvässä työyhteisössä.

Oma panokseni oli suunnitella lymfajumppa, toteuttaa se sekä rentoutustuokioiden ohjaus teemaryhmiin. Työtehtävät lisääntyivät työkokeilun edetessä omasta halukkuudestani. Pääsin hyödyntämään ammatillista taustaani eri tehtävissä. Mieluisin ja mieleenpainuvin projekti oli PINK POWER-päivän suunnitteluun, sponsoreiden hankkimiseen ja sisällön tuottamiseen liittyvä työ.

Pääsin myös tutustumaan muihin järjestöihin ja syöpäpotilaan hoitopolulla kohtaamiinsa eri ammattilaisiin sekä vapaaehtoistoimintaan. Tietoni lisääntyi huomattavasti näiden kuukausien aikana. Harmillista, että nyt saatu tieto on käytössäni vasta nyt eikä jo urani alkuvaiheessa.

Pohdin paljon jaksamista, voimavaroja, työyhteisön tarjoamaa voimaa ja vakavan sairauden kohdanneita ja heidän kriisejään. Essyn kaltaisen toiminnan mahdollistuminen vaatii ammattitaitoa, empaattista luonnetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja ja ennen kaikkea tahtotilaa olla ihminen ihmiselle, kun tämän elämä järkkyy. Työntekijöiden voimavarojen lähteiksi koettiin hyvä työyhteisö, työkaverit, mahdollisuus keskustella johtajan kanssa, koulutukset, perhe, ystävät, liikkuminen ja luonto. Iloinen nauru ja hyväntahtoinen huumori tekivät tästä työkokeilupaikasta juuri sen, miksi siellä oli niin hyvä hengittää.

Tieni vie eteenpäin; juna liikkuu -en tiedä vielä mihin se päätyy. Asiat aina järjestyvät jotenkin. Tämä Essyn pysäkki oli kuitenkin merkittävä kasvuni ja eheytymiseni kannalta. Koen olevani varmempi ja vahvempi tulevaisuuttani varten. Kaunis kiitos siitä kuuluu ihan jokaiselle Essyssä kohtaamalleni. Tätä lämpöä ja inhimillisyyttä tulee ikävä. Tarjoamanne kaltaista tsemppausta olen saanut harvoin kokea muualla.

 

”Ihmiseltä voidaan viedä kaikki paitsi yksi asia:
ihmisen vapaus valita oma asenteensa, oli tilanne mikä hyvänsä.”

 -Viktor Frankl-

 

”Ole oma itsesi; kaikki muut ovat jo varattuja.”

 -OscarWilde-