Uusi Ovi

Hannele Salovaara

Hannele Salovaara

Etelä- Suomen syöpäyhdistyksen Lahden toimipisteessä on alkamassa ”Elämässä eteenpäin ” -kurssi rintasyöpäpotilaille. On keväisen leuto ilta ja pöydän ympärillä käydään reipasta keskustelua. Useimmat potilaat ovat jo saaneet hoidot valmiiksi, joku on ehtinyt aloittaa työt ja jollain on vielä muutama hoitokäynti edessä. Uusi vaihe elämässä on alkamassa hämmennyksen, väsymyksen ja pelonkin kanssa.

On aika aloittaa kurssi, tavoitteet ja odotukset on kerrottu. Ohjaaja Pirjo Repo ohjaa ryhmän etsimään mielenmaisemaa. Taustalla soi Beethoven ja hän lukee Hannu-Pekka Björkmanin kolumnia Ovi – millaisen oven näet ja millainen on maisema sen takana. Sen jälkeen osallistujat tekevät savesta oven koetun tuntemuksen mukaan.

Syntyi upeita erilaisia ovia: ovia ilman kahvaa, mummolan turvallisia ovia, kevyitä ja raskaita ovia. Avautuvat maisemat olivat hyvin koskettavia. Esittäytyminen oven kautta on voimaannuttavaa, yllättävää ja rohkaisevaa.

”Elämässä eteenpäin” -kurssit ovat olleet jo vuosia ohjelmassamme. Palautteiden ja oman kokemukseni mukaan kurssien anti on ollut merkittävää hoidon eri vaiheissa. Kurssit hoidon päättymisen jälkeen ovat olleet tärkeitä mahdollisuuksia jäsennellä tapahtumia ja kokemuksia ja löytää uutta tietoa ja voimavaroja, vahvuuksia elämään eteenpäin ja paluussa arkeen, omaan aikatauluun.

Hoidon aikana potilas saa paljon tietoa ja tukea. Hoidon päättymisen jälkeen tunne voi olla haikea, ahdistunut ja epävarma. Miten tulevaisuus sujuu?

Kurssin ohjelmassa on syöpälääkärin luento, jossa käsitellään vielä hoidon perusteita, mutta vahvistetaan tietoa seurannasta ja omatoimisesta tarkkailusta; mihin oireisiin pitää reagoida ja miten toimia, hoidon sivuvaikutuksista ja niiden hoidosta. Psykiatrinen sairaanhoitaja kertoo mielentoipumisesta, fysioterapeutti tuo esille kehon ja mielen tasapainon vaikutuksen kehon toipumisessa. Kurssilla on myös teemallisia keskusteluja ja ryhmätöitä. Jokainen hetki tuntuu olevan vuorovaikutusta ja kuuntelua, mahtavaa vertaistukea.

On kulunut kuusi viikkoa ensitapaamisesta. Teemme saman harjoituksen kuten ensimmäisellä kerralla. Ovet otetaan esille ajatuksena, haluatko lisätä tai poistaa ovesta jotain. Joku huomaa maisemassaan erityisen kauniita, pieniä ovia odottamassa, joku löytää ovessa ihmisen kokoisen aukon, josta voi mennä, oveen löytyy kahva. Joku ei keskity kuulemaansa tai oveen vaan musiikkiin ja huomaa, miten hän on sitä kaivannut. Hän ei ole koko hoidon aikana pystynyt siihen, vaikka on ollut intohimoinen musiikin ystävä. Musiikki tuli takaisin elämään.
Muuta palautteista koottua: sain voimia viedä asioitani eteenpäin, myönteiset ajatukset lisääntyivät, elämän iloa ja rohkeutta palata töihin, uskalsin lähteä kotoa -sosiaalisuutta, lempeyttä itseni huomioimiseen ja tietoa epävarmuuden tilalle.

Diagnoosista alkaa kuntoutuminen – turvallinen hoitovaihe – siirtyminen seurantaan.  Tarjoamme hoidon aikana potilaille ja läheisille monipuolisesti erilaisia tukitoimia. Kaikki pitäisi olla kunnossa, mutta tunteiden vaihtelut, uusi arki, väsymys ja epävarmuus ovat hyvin haastavia potilaille ja läheisille hoidon päättyessä. Hoidossa jaksetaan usein ajatuksella: sitten kun hoidot ovat ohi, voin jatkaa elämääni. Kun hoidot sitten ovat ohi, useimmat kertovat tuntevansa tyhjyyttä ja pysähtyneisyyttä. Ehkä tunne muistuttaa matkalta palaamisen hetkiä – mistä aloitan. Hoidon aikana on ollut aikaa haaveilla kaikkea mihin haluaisi tarttua. Vie aikaa vapautua potilaan ja potilaan läheisen roolista. Toipumista ei voi kiirehtiä, on edettävä pienin askelin ja tuettuna.

Ota rohkeasti yhteyttä Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajiin ja muihin tarjolla oleviin tukipalveluihin. Tuki voi merkittävästi helpottaa toipumista ja kuntoutumista ja tarvittaessa ohjaa jatkokuntoutukseen.

Myötätuulta kesään!

 

Päätös

Tämä on se hetki.
jolloin on suunnasta päätettävä.
Piirrän eteeni vahvan viivan,
astun ylitse,
enkä enää katso taakseni.
Pudotan harteilta
kaiken surun ja
elämääni tummentaneen taakan.
Voi miten kevyesti
ilosta kuljen
uuden alkuun
elämää eteenpäin!

-Eija Jokinen-